Ajankohtaista
Uutisia muista lähteistä
- No feeds found!
Uusimmat keskustelut
Osaamisen hallinnan kehittäminen eOSMO –hankkeessa
23.02.2011 12:29
eOSMO -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja osaamisen hallintaan ja johtamiseen, vahvistaa siihen liittyvää osaamista ja tukea työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Lisäksi tavoitteena on kehittää osaamisverkostoyhteistyötä ja hyödyntää informaatioteknologian tuomia mahdollisuuksia osaamisen hallinnassa ja sen kehittämisessä. Kehittämistyötä tehdään erilaisissa osaamisyhteisöissä. Kehittämisessä hyödynnetään innovaatiokyvykkyyttä edistäviä menetelmiä ja työvälineitä sekä interaktiivisia tietoteknisiä sovelluksia. Hanke toimi 1.8.2009 - 30.11.2011.
Hankkeen tavoitteet
Osaamisen hallinnan uudet innovaatiot kehittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tukena –hankkeen (eOSMO) tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja osaamisen hallintaan ja johtamiseen, vahvistaa siihen liittyvää osaamista ja tukea työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Lisäksi tavoitteena on kehittää osaamisverkostoyhteistyötä ja hyödyntää informaatioteknologian tuomia mahdollisuuksia osaamisen hallinnassa ja sen kehittämisessä.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (hallinnoija), Itä-Suomen yliopiston, Koulutus- ja kehittämispalveluiden, Aducaten ja Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Karjalan Tietotekniikka keskus Oy ja Itä-Suomen osaamiskeskus (ISO). Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän, Joensuun kaupungin, Liperin yhteistoiminta alueen ja Heinäveden kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö.
Hankkeen kehittämistyön organisoituminen
Kehittämistyötä tehdään erilaisissa osaamisyhteisöissä (communities
of practice). Osaamisen yhteisö on ryhmä henkilöitä, jotka haluavat
jakaa tietonsa sekä luoda ja kehittää uutta tietoa yhteisten arvojen
puitteissa (Juuti 2008). eOSMO –hankkeessa osaamisyhteisöt toimivat
kehittämisen yhteisöinä, jotka kehittävät oman organisaationsa osaamisen
hallinnan kokonaisuutta ja työvälineitä vaiheittain soveltaen erilaisia
ideoinnin ja innovointi menetelmiä. Osaamisyhteisöissä jaetaan tietoa,
ratkaista yhdessä olevia ongelmia ja opitaan yhdessä (ks. Otala 2008).
Haasteena on uuden tiedon luominen. Sen avulla pyritään synnyttämään
sellaisia sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita, jotka auttavat
ylittämään nykyisten toimintakäytäntöjen rajoitukset. Kivisen (2008)
mukaan uuden tiedon muodostaminen tarkoittaa organisaation kykyä
muodostaa uutta tietoa ja osaamista läpi organisaation ja hyödyntää sitä
palveluiden ja toiminnan kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon
toiminnan luonne edellyttää kokonaisvaltaista tiedon ja osaamisen
johtamisen lähestymistapaa, jossa huomioidaan inhimilliseen,
rakenteelliseen ja sosiaaliseen pääomaan sisältyvät kysymykset.
(Lue lisää osaamisyhteisöistä *)
Hankkeessa toimii neljä erilaista osaamisyhteisöä (kuvio 1). Osaamisen hallinnan innofoorumit ovat kuntakohtaisista johtoryhmistä koostuvia yhteisöjä, joiden tehtävänä on ollut määrittää organisaation strategiset ydinosaamiset ja mallintaa osaamisen hallinnan mallia omaan organisaatioon. Kuntakohtaiset osaamisyhteisöjen tehtävänä on työstää osaamisen hallinnan työvälineitä osaamisen kartoittamiseen ja osaamisen kehittämiseen ja arviointiin. Hankkeen sparrausryhmä koostuu toimijoiden ydin henkilöistä, joilla on vastuullaan kunnassaan koordinoida osaamisen hallinnan kehittämistyötä. Sparrausryhmän tehtävänä on viedä hanketta eteenpäin yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Perustettava maakunnallinen osaamisverkosto on myös yksi osaamisyhteisön muoto. Sen tehtävänä on maakunnan tasolla kehittää sosiaali- ja terveysalan osaamisen hallintaa ja johtamista.
Kuvio1. eOSMO –hankkeen organisoituminen erilaisiksi osaamisyhteisöiksi.
*) Lisäaineisto osaamisen yhteisöistä (ei vielä valmis)
Korkeatasoinen
osaaminen ja uudet ideat välittyvät juuri tällaisten yhteisöjen kautta.
Yhteisöä sitoo yhteen asiantuntijuus ja omistautuminen yhteiseen
hankkeeseen. Osaamisyhteisöjen hyötyinä ovat parhaiden käytäntöjen nopea
siirtyminen, ammattitaidon kehittyminen ja osaamisen rekrytoiminen ja
säilyttäminen.
Hankkeessa tapahtuva osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämistyö
Osaamisen hallinnalla (Knowledge Management) tarkoitetaan tässä hankkeessa viitekehystä, jonka avulla organisaatiossa voi paremmin hallita siellä olevaa tietoa ja osaamista niin yksilö, työyksikkö kuin organisaatiotasolla ja sen verkostoissa. Osaamisen hallinta ja sen kehittämisprosessi nähdään laajana kokonaisuutena, ei pelkästään teknisenä osaamisen mallintamisena ja kartoittamisena. Organisaation osaamisen hallinta kytketään saumattomasti organisaation strategiaan. Osaamisen hallintaan liittyvät prosessit ovat kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuollon strategiatyötä, palvelujärjestelmän ja palveluprosessien uudistamista sekä organisaatiokulttuuria (kuvio 1). Tällöin osaamisen hallinnan tuella edistetään osaamisen uudistumista, kumuloimista, jakamista, siirtämistä ja koordinointia sekä varmistetaan riittävä osaaminen organisaation vision ja strategian suunnassa. Kehitettävän osaamisen hallinnan mallin laajuuden ja sisällön päättää organisaation johto.
eOSMO –hankkeessa kehitetään osaamisen hallinnan malleja ja –työvälineitä seuraavasti:
-Osaamisen
kartoitusten toteuttaminen kyselyn ja/tai osaamiskeskustelujen avulla.
Osaamiskartan laadinta on tapahtunut strategialähtöisesti: ensin on
määritelty strategiset ydinosaamiset, sen jälkeen koko
organisaatiota/peruspalveluja koskevat kaikille yhteiset osaamiset ja
lopuksi alakohtaiset osaamiset.
-Osaamisen kehittämissuunnitelmien
laadinta yksilö, tiimi, työyhteisö ja organisaatiotasolla.
Kehittämissuunnitelmien laadinnassa huomioidaan yhteys
henkilöstösuunnitteluun.
-Osaamisen hallinnan ja johtamisen
kokonaismalli, joka liitetään organisaation toiminnan ja talouden
johtamisen rinnalle. Kokonaismallin kuvauksessa hyödynnetään
prosessikuvauksia.
eOSMO –hankkeessa kehitetään osaamista kehittävää urapolkumallia seuraavasti:
-Osaamista
kehittävä urapolkumalli sisältää osaamisen jakamista, uudistamista ja
kehittämistä edistäviä toimintamalleja , mm. rekrytointi,
perehdytysvalmennus, tavoitteellinen työkierto, osaajamestari ja
osaamisen vertaiskehittäminen varjostus -menetelmää hyödyntäen.
-Tavoitteellista
työkiertoa, perehdytystä ja osaamisen vertaiskehittämistä mallinnetaan
ja pilotoidaan mukana olevissa organisaatiossa.
Kehittämistyötä tukeva valmennus ja ohjaus
Kehittämistyön tueksi on suunniteltu ja toteutettu valmennuskokonaisuudet. Osaamisen hallinnan mallien ja työvälineiden kehittämistyön tukena on toteutettu vuoden kestävä valmennus, jossa on ollut 12 lähivalmennuspäivää. Niistä esimiehille on suunnattu kaksi valmennuspäivää. Valmennukset on toteutettu pääasiassa niin että valmennuksen aamupäivä on ollut avoin kaikille kiinnostuneille ja iltapäivän innovaatiopaja on suunnattu kuntakohtaisille osaamisyhteisöille. Iltapäivän työskentelyssä osaamisyhteisöt ovat lähteneet soveltamaan ja kehittämään opittua omaan kehittämistyöhön. Aamupäivän luennot on videoitu ja tallennettu Moodleen, joka on ollut hankkeen sähköinen oppimisympäristö.
Kuvio 1. Osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämistä tukeva valmennus ja tuki.
Valmennusten teemat
- Osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittäminen 2/2010 – 3/2011
- Kuinka osaamisen hallinta ja johtaminen tukee työtäni?
- Esimies valmentaja ja oppimisen tukijana
- Osaamisen hallinnan ja johtamisen prosessi
- Kuinka laadin organisaation osaamiskartan?
- Kuinka mittaan osaamista?
- Mitä osaamisen mittauksesta opitaan?
- Kuinka kehittää ja luoda osaamista?
- Valmentava kehityskeskustelu osaamisen kehittämisen tukena
- Osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämisen arviointi
- Osaamisen hallinnan ja johtamisen kokonaisuus
- Osku – Osaamista kehittävä urapolku -valmennus(4/2010-3/2011) (osaksi verkkovalmennuksena)
- Perehdytysvalmennus
- Hiljaisen tiedon/osaamisen jakaminen
- Työkierrosta – osaamisen liikkuvuuden edistämiseen
- Osaajamestarit esiin
- Rekrytoinnin salat
- Osaamisen vertaiskehittäminen Shadow –menetelmällä 12/2010-2/2011