Osaamisen hallinnan kehittämisen tarve

23.02.2011 12:04

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kohdistunut viime vuosina suuria muutospaineita liittyen palvelujen järjestämiseen, laadukkaiden palvelujen tuottamiseen, toiminnan rahoitukseen, palveluorganisaatioiden tehokkaaseen toimintaan. Nämä tuovat uudenlaisia kehittämistarpeita myös työorganisaatioiden toimintaan ja henkilöstön osaamisen sekä osaamisen hallinnan uudistamiselle ja kehittämiselle. Osa haasteista liittyy jatkuvaan uudistamiseen ja silloin on hyvä luoda henkilöstölle edellytykset pidemmän ajan kehitykselle ja muutoskyvylle (Stenvall, Majoinen & Syväjärvi 2007).

Osaamisen hallinnan avulla voidaan varmistaa henkilöstön riittävyys ja kehittää osaamista yksilö-, työyhteisö-, organisaatio- ja alueellisella tasolla. Osaamisen hallinnan avulla voidaan varmistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien innovaatioiden kehittäminen ja käyttöönotto. Näin mahdollistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä laatu ja palvelu väestölle. Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen on nostettava toiminnan johtamisen ja kustannusten hallinnan rinnalle (STM 2010).

Sosiaali- ja terveydenhuollon työelämää koskevat haasteet edellyttävät alueellisten työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointia, työelämälähtöisten yhteistyö ja koulutusjärjestelmien kehittämistä sekä jatkuvan uudistumiskyvyn turvaamista. Alueellisen osaamisen hallintaan liittyvän kumppanuuden avulla voidaan tiivistää yhteistyötä ja löytää synergia etuja.

Miksi osaamisen hallintaa ja johtamista kannattaa kehittää sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa?

Osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämistarpeet voidaan kiteyttää neljään alueeseen. Ne ovat kuntaliitokset ja palvelurakenteen muutokset, työntekijöiden eläköityminen, lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite sekä henkilöstön työhyvinvointiin kohdistuvat riskit muutoksessa.

1. Palvelurakenteen muutokset
   Mahdollisten kuntaliitosten ja palvelurakenteen muutoksien yhteydessä on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamisen hallinnan kehittäminen tukee kuntien uusien rakenteiden strategista kehittämistä ja toteutumista sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistä alueellisessa yhteistyöverkostossa. Lue lisää
2. Eläköityminen
   Eläköityminen on suurta SoTe-alalla. Eläköitymisen johdosta on turvatta sekä hiljaisen tiedon säilyminen ja siirtäminen sekä rekrytoitavan työvoiman tarvitsema korkea osaamistaso, jotta kehittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan ylläpitää. Osaamisen hallinnan avulla organisaatio voi valmistautua ennalta em. haasteisiin. Lue lisää
3. Osaamisen hallinta ja sosiaali- ja terveysalan lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite
   Sosiaali- ja terveysalalla on voimassa lakisääteiset (STM) täydennyskoulutusvelvoitteet, joissa suositellaan, että täydennyskoulutuksen järjestäminen tulee olla strategialähtöistä, perustua osaamiskartoituksiin, olla koordinoitua ja yhteistyössä toteutettua (ks. uusi th laki). ISO:n toteuttaman selvityksen ja HumanRe-tutkimusprojektin tuloksien mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu. Täydennyskoulutusvelvoitteiden tuloksellinen toteutuminen edellyttää systemaattista osaamisen hallintaa organisaatioissa. Lue lisää
4. Osaaminen ja henkilöstön työhyvinvointi
   Työssä tapahtuvat muutokset ovat haaste myös eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnille. Monimuotoistuvissa työyhteisöissä henkilöstön työssä pysymistä ja heidän työhyvinvointiaa lisäävät asiat tulisi huomioida ja ratkaista, kuten perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, organisaation tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset sekä muutosvalmiudet ja osaaminen. Tutkimuksissa on todettu, että työn vaatimuksien ja työntekijän osaamisen kohdatessa työhyvinvointiin kohdistuu vähemmän riskitekijöitä. Näin ollen kartoittamalla henkilöstön osaamistarpeet ja saattamalla heidän osaaminen oikealle tasolle tuetaan työhyvinvointia edellä mainituissa muutostilanteissa. Lisäksi oikein kohdistettu osaamispanostus parantaa palvelukykyä ja siten myös tuottavuutta (Otala &a Ahonen 2003).