Osaamisen hallinnan vaikuttavuuden arvioinnin toteuttaminen

Osaamisen hallinnan vaikuttavuuden arvioinnin tulisi sisältää osaamisen kehittämistoimenpiteiden arvioinnin, osaamisen hallinnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin ja organisaation osaamisen hallinnan ja johtamisen mallin toimivuuden arvioinnin. Arvioinnin tulisi kohdistua niin suunnitteluun ja toteutukseen kun myös tuloksiin. Arviointia ohjaa osaamisen hallinnalle ja osaamisen kehittämiselle asetetut tavoitteet. Kun arviointia suunnitellaan, on hyvä pohtia mitkä ovat ne toivotut vaikutukset ja kriteerit joiden mukaan arviointi suoritetaan ja mitä seuraamuksia arvioinnista on. Lisäksi on myös varmistettava arvioinnin toteuttamiseen tarvittava osaaminen.

Osaamisen hallinnan seuranta ja arviointi tulee kytkeä organisaation normaaliin vuosisuunnitteluun. Organisaation eri tasoilla tulee sopia millaisia vaikuttavuusmittareita käytetään. Seuraavassa on esitelty muutamia näkökulmia ja vinkkejä vaikuttavuuden arviointiin.

Osaamisen hallinnan ja osaamisen kehittämistoiminnan tulee tukea organisaation strategiaa. Tuloksia voidaan arvioida useammalla tasolla, kuten yksilöiden tietojen ja asenteiden muutosta ja vaikutuksia heidän työkäyttäytymiseen ja koko organisaatioon. Näitä tasoja ovat esim. reaktiot, oppiminen, soveltaminen, operatiiviset tulokset ja vaikutukset organisaation menestyminen. Seuraavassa linkissä on kuvio, jota voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan miten organisaation eri tasoilla arviointia toteutetaan. Kaikki tasot tulisi huomioida, vaikka se tuntuisi haasteelliselta. Usein miten yksittäisistä koulutuksista kerätään palautetta, mutta se ei yksin riitä. Tulee myös seurata ja arvioida miten opitut asiat otetaan työssä käyttöön ja miten ne näkyvät toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Arviointia varten tietoa kerätään erilaisilla mittareilla ja indikaattoreilla. Seuraavassa linkissä on esitelty mittareita, joita voi hyödyntää, kun valitsee omaan yhteisöön osaamisen hallinnan vaikuttavuuden arvioinnissa käytettäviä mittareita.

Yksi tärkeä osaamisen hallinnan arvioinnin työväline on yksilön/yhteisön osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan myös osaamisen kehittämisen ja kehittymisen arviointi suhteessa yhteisön tavoitteisiin. Vuosittaisessa ryhmäosaamiskeskustelussa voidaan yhdessä keskustellen arvioida osaamisen kehittämissuunnitelman toteutumista sekä arvioida miten osaamisen kehittämistoimet ovat toteutuneet ja mitä on opittu ja miten se näkyy toiminnassa sekä millaisia vaikutuksia kehittyneellä osaamisella on yksikön tavoitteiden saavuttamiselle. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yhteisön toimintaa ja tuloksia mittaavia mittareita, esim. asiakaspalautteita ja poikkeamaraportteja.

Osaamisen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohtana ovat selvät ja tarkat käsitykset siitä, miksi ja miten jokin tietty osaamisen kehittämistoimenpide vaikuttaa. Siihen sisältyy sekä vaikuttamisen prosessi että prosessin seuraus eli vaikutus. Vaikuttavuuden arvioinnin keskeinen kysymys on tällöin, mikä vaikuttaa mihinkin, miten, milloin ja millä edellytyksellä. Missä määrin saavutetut tulokset ovat toteutetun toimenpiteen (esim. osaamisen kehittämismenetelmä) tuottamia (syy-seuraus-suhde) ja miten toimenpide tuottaa jonkin prosessin kautta tuloksen. Esimerkiksi jos tarkastellaan työkierron vaikuttavuutta, niin vaikuttavuuden arvioinnissa ei keskitytä siihen mikä työkierron aikana osallistujien mielestä yleisesti oli hyvää ja huonoa vaan miten ja miksi työkierron ajateltiin vaikuttavan ja mitä tarvitaan, jotta se vaikuttaisi paremmin. (Dahler-Larssen 2005) Edellä kuvatun avulla päästään myös kehittämään käytettyjä osaamisen kehittämismenetelmiä siten että ne sopivat omaan organisaatioon. Ryhmäosaamiskeskustelut ovat oiva paikka keskustella asiasta.

Seuraavassa on esitetty kysymyksiä, joiden avulla voidaan arvioida jonkin osaamisen kehittämistoimen onnistumista ja sen tuottamaa oppimista ja osaamista tai muuta lisäarvoa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin: mitä on opittu, mitä tiedetään ja osataan enemmän tai laadullisesti toisella tavalla kun ennen kehittämistoimia, missä muutokset näkyvät, mitä tehdään nyt toisin, osataanko löytää uusia ratkaisuja ja varautua muutoksiin aiempaa paremmin, onko työyhteisö oppinut näkemään asioita kokonaisuutena ja miten tästä jatketaan? Tärkeää on myös arvioida mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet oppimista ja opitun soveltamista.

Osaamisen hallinnan vaikuttavuuden arvioinnin tarkistuslista