Kehittämissuunnitelmien laatimisen hyviä käytäntöjä

Osaamisen kehittämissuunnitelmissa tulisi vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä osaamista kehitetään, miten sitä kehitetään (konkreettinen osaamisen kehittämisen menetelmä), kuka kehittämisestä vastaa, missä aikataulussa kehittäminen tapahtuu, mitä resursseja osaamisen kehittäminen edellyttää sekä kuinka osaamisen kehittämistä seurataan ja arvioidaan. Osaamisen kehittämissuunnitelman tulisi rohkaista työntekijää menemään ns. mukavuusalueensa ulkopuolelle, harjoittelemaan uutta opittavaa asiaa. Kehittämissuunnitelmassa tulisi myös kuvata oppimisprosessi, jolloin kehittämissuunnitelmassa ei vain kuvata oppimisen tavoitteita, vaan myös miten tavoite saavutetaan. Tämän oppimisprosessin kuvaaminen edellyttää esimiehiltä oppijohtajuutta.

Kehittämissuunnitelmassa tulisi priorisoida osaamisen kehittämisen kohteita, jotta tavoitteet olisi realistista saavuttaa. Esimerkiksi kehittämissuunnitelma voi sisältää 1-3 tavoitetta vuodessa, minkä lisäksi voidaan suunnitella muita osaamisen kehittämistavoitteita tuleville vuosille.

Osaamisen kehittämistä voisi ohjata 70-20-10 –sääntö, jonka mukaan 10% osaamisen kehittämisestä tapahtuu ulkoa ostetun koulutuksen avulla, 20% sisäisen koulutuksen ja osaamisen jakamisen avulla ja 70% työssä oppien.

Ryhmän tai yksikön osaamisen kehittämissuunnitelma voidaan laatia ryhmäkehitys-/ryhmäosaamiskeskustelun yhteydessä, jolloin jokainen voi vaikuttaa suunnitelman laatimiseen. Tämä yhteinen keskustelu tukee yhteisöllisyyttä ja myös osaamisen hallinnan merkityksen sisäistämistä. Katso lisätietoja kehityskeskustelusta työkirjan kohdasta Oppimista edistävä esimiestyö - Kehitys- ja osaamiskeskustelut.