Tarvittavan osaamisen määritteleminen

Ennen strategisen osaamisen ja osaamistavoitteiden määrittelyä olisi hyvä käydä keskustelua organisaation osaamisarkkitehtuurista, joka yleensä kuvataan osaamiskarttana. Osaamiskartassa kuvataan se osaaminen, jota organisaation eri tasoilla tarvitaan strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi (ns. osaamistavoitteet).

Osaamistavoitteet voidaan esimerkiksi johtaa suoraan tunnistetuista ydinosaamisista tai ne voidaan määritellä ydinosaamisten, strategisten tavoitteiden sekä tunnistettujen toimintaympäristön muutoksien ja tulevaisuuden haasteiden mukaisesti (ks. alla olevan kuvan erilaista vaihtoehtoa). Osaamiskartan laatimiseksi on kuitenkin useita erilaisia vaihtoehtoja. Osaamistavoitteiden määrittelemistä ohjaa vastaus kysymykseen, mitä ongelmaa osaamisen hallinnan tahdotaan ratkaista.

Osaamistavoitteet voi määritellä eri tavoin ja eri rooleissa olevien esimiesten ja työntekijöiden toimesta: johtoryhmä määrittelee osaamistavoitteet koko organisaatiolle, yksiköt määrittelevät niissä tarvittavan osaamisen, erikseen perustettu työryhmä määrittelee koko organisaation osaamistavoitteet tai kehittäjä kartoittaa tarvittavat osaamiset henkilöstöä haastatellen (Leena Kanerva, luennot 18.2.2010). Tarvittava osaaminen voidaan tunnistaa ja määritellä myös osana ryhmäosaamiskeskustelua, jolloin yksikön esimiehet ja työntekijät vastaavat mm. kysymyksiin: mitkä ovat organisaatiomme strategiset tavoitteet ja miltä osin ne koskevat meitä, mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteemme ja haasteemme, mitä osaamista tarvitsemme tavoitteiden saavuttamiseksi ja haasteiden kohtaamiseksi, mitä asiakaspalaute kertoo osaamisestamme. Tärkeää on huomata, että osaamistavoitteet tulisi säännöllisesti tarkistaa strategian ja toimintaympäristön muuttuessa tai asiakaspalautteen niin vaatiessa. Ts. osaamistavoitteet ovat dynaamisia, eivät muuttumattomia.

Osaamistavoitteiden dokumentointi on tärkeää. Osaamistavoitteet voidaan kirjata esimerkiksi ns. osaamiskartan muotoon. Osaamiskartassa on kuvattu tarvittava osaaminen ja tavoitetasot. Mikäli osaamistavoitteet määritellään ryhmäosaamiskeskustelussa, niin ne voidaan kirjata esim. muistioon tai osaamiskeskustelua varten laadittuun lomakkeeseen. Tavoitetasojen tulisi selkeästi erottua toisistaan sekä niiden tulisi kuvata ko. organisaation toimintaa, mikä helpottaa osaamisen arvioimista. Lisäksi osaamistasojen tulisi olla haasteellisia, jolloin vastauksista voidaan erottaa ns. ”jyvät akanoista”. Korkean tason osaamisessa voi esimerkiksi vaatia osaamisen jakamista ja uuden osaamisen tuottamista. Asteikon korkeaan päähän voi lisätä myös tason 5, joka voi esimerkiksi kuvata tunnustettua kansallisen tai kansainvälisen tason osaajaa. Tämä ns. huippuosaajan määrittely voi auttaa osaamisen arvioimista asiantuntijaorganisaatiossa. Tärkeintä vaatimustasojen määrittelyssä on yhteinen keskustelu tavoitetasojen sisällöstä ja merkityksestä. Osaamisen tavoitetasot voidaan määrittää esimerkiksi asteikoilla 1-4 alla olevan esimerkin mukaisesti.

Kun organisaatiossa tarvittava osaaminen ja sen tavoitetaso on määritelty, niin ne voidaan kuvata osaamiskarttana. Alla on yksinkertaistettu esimerkki osaamiskartan osasta.

Tutustu lähdekirjallisuuteen

Lindfors, J., Penttinen, M., Rauhala, M. 1999. Kompetenssien tunnistaminen ja kartoittaminen. Teoksessa Poutiainen, M., Vanhala, S. (toim.) 1999. Henkilöstön kehittäminen – avain osaamisen kartuttamiseen yrityksessä. Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki.

Ranki, A. 1999. Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? Kauppakaari, Helsinki.

Viitala, R. 2006. Johda osaamista! Osaamisen johtamista teoriasta käytäntöön. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu