Mitä on osaaminen?

Vanhala ym. (2006) painottavat, että organisaatiossa on käsiteltävä mitä osaamisella tarkoitetaan ao. organisaatiossa ennen kuin osaamisen johtamista kehitetään. Onko osaaminen tietoja, taitoja, asenteita, kyvykkyyttä, asiantuntemusta, oppimista vai peräti näitä kaikkia? Ranki (1999) määrittelee osaamisen asiakkaan ja tekemisen kautta: ”Osaaminen on yrityksen tai työryhmän historian tulosta. Se kasvaa ennen kaikkea niiden ongelmien ratkaisemisesta tai tarpeiden täyttämisestä, joita yritys on aikanaan lähtenyt asiakkaidensa puolesta tekemään.”

Osaamiselle voidaan kuitenkin antaa lisää selittäviä määreitä ja luonteita. Lindfors ym. (1999) toteavat, että kompetenssia eli osaamista voidaan tarkastella kolmella eri tasolla. Yksilötasolla osaamista ovat työntekijän tiedot, taidot ja asenteet. Ranki (1999) lisää yksilön osaamiseen kokemuksen, uskomukset ja arvot sekä sosiaalisen verkoston. Toiminnallisella tasolla osaamista on työtehtävien eli prosessien suorittaminen. Ylimmän eli organisaatiotason osaaminen muodostuu työyhteisön kaikkien yksilöiden osaamisesta sekä heidän yhdessä suorittamissaan prosesseissa.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on varmistettava, että osaamista hyödynnetään käytännön toiminnassa. Ts. työntekijöiden osaamisesta on organisaatiolle hyötyä vasta, kun ko. osaaminen näkyy työntekijöiden toiminnassa. Henkilöllä voi olla tarvittavaa osaamista, mutta tämä ei välttämättä tule esiin toiminnassa. Tämän takia tarvittava osaaminen tulisi kuvata toimintana (vertaa: osaan – toimin).

Tutustu lähdekirjallisuuteen

Lindfors, J., Penttinen, M., Rauhala, M. 1999. Kompetenssien tunnistaminen ja kartoittaminen. Teoksessa Poutiainen, M., Vanhala, S. (toim.) 1999. Henkilöstön kehittäminen – avain osaamisen kartuttamiseen yrityksessä. Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki.

Ranki, A. 1999. Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? Kauppakaari, Helsinki.

Viitala, R. 2006. Johda osaamista! Osaamisen johtamista teoriasta käytäntöön. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu